top of page

Miksi valokuvat eivät ole teräviä – ja miten saat ne teräviksi?

  • Writer: kuvaajankulma
    kuvaajankulma
  • 20 tuntia sitten
  • 9 min käytetty lukemiseen

Epäterävät kuvat johtuvat lähes aina samoista syistä: kameran tärähdyksestä, kohteen liikkeestä, väärästä tarkennuksesta tai haastavasta valaistuksesta. Tässä blogissa mie kerron 8 yleisintä syytä ja ratkaisut.


Kun hallitset suljinajan, aukon, tarkennuspisteen ja valon, saat kuvista ammattitasoisen teräviä niin arjessa, juhlissa kuin kuvauksissa.


Lappeenrannassa toimiva kokenut valokuvaaja Kuvaajankulma hyödyntää näitä samoja periaatteita jokaisessa kuvauksessa, jotta asiakkaat saavat teknisesti tarkkoja ja tunteisiin vetoavia kuvia.

Testaa myös kätevä Syväterävyys ja suljinaika laskin


Miksi kuvat eivät ole teräviä – ja miten korjaat ne

  • Kameran tärähdys pehmentää koko kuvaa – käytä riittävän lyhyttä suljinaikaa, jalustaa ja tarvittaessa kuvanvakainta.

  • Kohteen liike aiheuttaa liike-epäterävyyttä – pysäytä liike nopealla suljinajalla ja jatkuvalla tarkennuksella (AF-C / AI Servo).

  • Väärä tarkennus osuu taustaan tai sivuun – valitse tarkennuspiste itse ja tarkista tarkkuus kuvan esikatselusta.

  • Liian suuri aukko tekee syväterävyysalueesta liian kapean – käytä keskikokoista aukkoa (esim. f/5.6–f/8), kun haluat useamman kohdan teräväksi.

  • Heikko tai epätasainen valo vaikeuttaa tarkennusta – kuvaa pehmeässä luonnonvalossa tai lisää valoa heijastimilla ja keinovaloilla.

  • Liian pitkä etäisyys ja lämpöväreily sumentavat yksityiskohtia – mene lähemmäs kohdetta ja vältä kuvaamista kuumimpaan aikaan päivästä.



Infografiikka valokuvauksen terävyydestä, jossa havainnollistetaan aukon (f-luku) ja suljinajan vaikutusta syväterävyyteen ja liikkeen pysäyttämiseen, esimerkkeinä kukka-, maisema-, koira-, vesiroiske- ja vesiputouskuvat – valokuvaaja Kuvaajankulma, Lappeenranta.
Aukko ja suljinaika. Terävät valokuvat

Terävien Kuvien Saavuttamisen Avaintekijät – Näin Saat Ammattitasoista Terävyyttä Valokuviisi

Valokuvat voivat näyttää epätarkoilta monista syistä, vaikka kuvaustilanne tuntuisi täydelliseltä. Useimmiten terävyys häviää kameran tärähdyksen, kohteen liikkeen tai väärän tarkennuksen takia. Oikeilla työtavoilla, valaistuksella ja välineillä tarkka kuva on kuitenkin aina saavutettavissa.

Terävyyden salaisuus löytyy suljinajan, aukon ja tarkennuksen tasapainosta sekä valon hallinnasta. Lisäksi ympäristön olosuhteet – kuten ilmanlaatu, lämpöväreily ja etäisyys – vaikuttavat yllättävän paljon. Ammattikuvaajana olen kehittänyt tapoja varmistaa, että jokainen otos onnistuu mahdollisimman terävänä ja teknisesti virheettömänä.


Tärkeimmät huomiot teräviin valokuviin

  • Oikea suljinaika ehkäisee kameran tärähdyksen.

  • Liikkuva kohde vaatii nopean suljinajan ja jatkuvan tarkennuksen.

  • Aukon hallinta ratkaisee, kuinka laaja osa kuvasta on terävänä.

  • Tarkennuspisteen valinta on oleellista erityisesti muotokuvissa.

  • Valaistuksen määrä ja suunta vaikuttavat kuvan selkeyteen.

  • Ilmanlaatu ja lämpöväreily sumentavat kuvia kaukaa kuvattaessa.


Syväterävyys ja suljinaikalaskuri

Kuvaajankulman luoma syväterävyys ja suljinaikalaskin. Valitse kamerasi kennotyyppi. käytä syväterävyys-työkalua (DOF) terkennusalueen laskemiseen ja suljinaika-laskuria tärähdyksen välttämiseen.

Laskuri antaa suuntaa-antavan arvion – Jos huomaat laskurissa ongelmia tai virheitä niin ilmoitathan siitä miulle sähköpostitse.


Laskuri antaa suuntaa-antavan arvion


Miksi valokuvat eivät ole teräviä ?

8 yleisintä syytä ja ratkaisut

Syyt

Ratkaisut

Käytä riittävän lyhyttä suljinaikaa ja jalustaa

Jatkuva tarkennus (AF-C / AI Servo) ja nopea suljin

Hallittu aukko f/5.6–f/11

Valitse tarkennuspiste manuaalisesti

Kuvaa aamulla tai iltahämärässä

Liiku lähemmäs ennen zoomausta

Lisää keinovalo tai heijastimia

Käytä laadukasta objektiivia ja pidä se puhtaana


Terävyys valokuvauksessa – mistä se oikeasti syntyy

Miksi valokuvat eivät ole teräviä. Terävyys on valokuvauksen peruspilari. Sitä voi tarkastella sekä teknisenä että taiteellisena asiana. Minulle terävä kuva tarkoittaa selkeää ja tarkkaa esitystä, jossa haluttu kohde erottuu ilman epäterävyyttä.


  • Terävyys syntyy monesta tekijästä. Yksi tärkeimmistä on tarkennus — sen pitää osua juuri oikeaan kohtaan kuvassa. Liian suuri aukko voi kaventaa syväterävyyttä, jolloin osa kuvasta jää epätarkaksi. Tämän takia aukon säätäminen on niin oleellista, etenkin kun haluan korostaa tiettyä kohtaa.


  • Kameran vakaus on toinen ratkaiseva seikka. Erityisesti hidas suljinaika altistaa kameran tärähdykselle, mikä heikentää kuvan terävyyttä. Pidän itse aina mielessä, että oikea suljinaika ja tuki – kuten jalusta – ovat ratkaisevia terävien kuvien nappaamiseen.


  • Syväterävyys näyttää kuvassa ne alueet, jotka ovat tarkkoina. Sitä säädellään aukolla, polttovälillä ja etäisyydellä. Kun hallitsen näitä, voin ohjata katseen haluamaani paikkaan. Tämä vaikuttaa suoraan kuvan tarinaan ja siihen, miten terävyys koetaan.


  • Valon vaikutus on myös merkittävä. Huono valaistus voi tehdä tarkennuksesta vaikean ja lisätä kohinaa, joka vähentää terävyyden tunnetta. Siksi otan huomioon aina valon suunnan ja määrän, kun pyrin parhaaseen mahdolliseen terävyyteen.


Kameran tärähdys ja liian hidas suljinaika

Kuvan epäterävyys johtuu usein kameran pienistä liikkeistä, jotka korostuvat erityisesti, kun suljinaika on liian pitkä. Suljin pysyy auki liian kauan, jolloin jokainen liike tallentuu kuvassa epäterävyytenä. Olen huomannut, että tällaiset vääränlaiset asetukset voivat pilata muuten hyvän sommittelun ja valon käytön.


Miten kameran tärähdys syntyy

Kameran tärähdys voi syntyä monista arjen liikkeistä, kuten käden vapinasta, painalluksesta tai jopa hengityksestä. Pidemmillä valotusajoilla nämä pienet liikkeet vaikuttavat kuvassa moninkertaisesti.


Käytän usein sääntönä, että suljinaika ei saa olla pidempi kuin kameran polttoväliin perustuva minimiaika – esimerkiksi 1/50 sekuntia 50 mm objektiivilla.


Lisäksi painikkeen painaminen ilman huolellista ote voi aiheuttaa heiluntaa. Tämä näkyy epätarkkuutena, joka koskee koko kuvaa eikä vain sen osia. Mitä hitaampi suljinaika, sitä herkemmin tärähdys lisääntyy.


Ratkaisu: oikea suljinaika ja tuki

Ensimmäinen ratkaisu tärähdyksen välttämiseen on säätää suljinaika riittävän lyhyeksi. Käytän yleensä suljinaikaa, joka on vähintään 1/polttoväli sekuntia, ja olen varovainen, että en mene sen alle ilman tukea.

Toinen keino on käyttää kamerajalustaa tai vakautinta, joka eliminoi käsien tuomat tärähdykset.


Jos jalustaa ei ole saatavilla, tukeudun paikalla olevan tukipinnan tai seinän apuun. Lisäksi voin käyttää kaukolaukaisinta tai ajastinta, jotta vältyn kameran painalluksen aiheuttamalta nopealta liikkeeltä.

Nämä ratkaisut ovat yksinkertaisia, mutta tehokkaita keinoja varmistaa terävyys erityisesti heikosti valaistuissa tai pitkillä polttoväleillä kuvaamisessa.


Kohteen liike ja liike-epäterävyys

Kohteen liike on yksi yleisimmistä syistä valokuvien epäterävyyteen. Liikkeen nopeus suhteessa valotusajan määrää, näkyykö kuvassa liike-epäterävyyttä, ja oikeilla asetuksilla liikkeen vaikutusta voi hallita tehokkaasti.


Milloin liike tekee kuvasta epäterävän

Liike-epäterävyys syntyy, kun kohde liikkuu liikaa valotuksen aikana. Esimerkiksi, jos valotusaika on pidempi kuin kohteen liiketähti, liike pysyy talttumatta. Nopeasti liikkuvat kohteet, kuten juoksevat ihmiset tai ajoneuvot, vaativat lyhyitä suljinaikoja, usein 1/500 sekuntia tai nopeampia.


Myös hitaammilla suljinajoilla, kuten 1/30 sekuntia, liike voi näkyä selvänä epäterävyytenä. Lisävaikutusta antaa kohteen suunta suhteessa kameran kennoon; esimerkiksi sivuttaisliike tuntuu herkemmin epäterävältä. Liike-epäterävyyttä voi joskus hyödyntää, jos haluaa korostaa vauhdin tunnetta.


Ratkaisu: suljinaika ja jatkuva tarkennus

Pidän valotusaikaa ensimmäisenä hyökkäyspaikkana liike-epäterävyyden hallinnassa. Lyhyt suljinaika pysäyttää nopean liikkeen ja varmistaa terävän kuvan. Käytän usein kameran jatkuvaa tarkennusta (AI Servo, AF-C), jolloin tarkennus seuraa liikkuvaa kohdetta.


Jatkuva tarkennus parantaa tarkkuutta niin urheilukuvissa kuin lasten tai eläinten kuvauksessa. Lisäksi apuvälineet, kuten jalusta tai kuvanvakain, tukevat tarkkuutta, mutta suljinaika on usein ratkaiseva tekijä liikkeen pysäyttämisessä. Suljinajan ja tarkennustilan yhdistäminen antaa minulle parhaat mahdollisuudet onnistuneisiin, teräviin otoksiin.


Liian pieni syväterävyys

Syväterävyys määrittää, kuinka iso osa kuvasta on terävänä. Jos syväterävyys on liian pieni, koko kuva ei ole tarkka, vaan vain kapea osa siitä osuu terävään alueeseen.


Miksi suuri aukko aiheuttaa epätarkkuutta

Suuri aukko, kuten f/1.8 tai f/2.8, avaa objektiivin kennolle paljon valoa, mikä pienentää syväterävyyttä. Tämä tarkoittaa, että terävä alue kuvassa on hyvin kapea.


Jos tarkennus ei osu juuri haluttuun kohtaan, kuva näyttää helposti epätarkalta muilta alueilta. Tämä korostuu erityisesti kun kuvaan kuuluu yksityiskohtia eri syvyyksillä.


Kuvan osa voi olla täysin terävä, mutta pieni syväterävyys antaa vaikutelman, että koko kuva on epätarkka. Näin suuren aukon käyttö vaatii tarkan tarkennuksen ja hallinnan.


Ratkaisu: hallittu aukon käyttö

Käytän usein keskikokoista aukkoa, kuten f/5.6–f/11, kun haluan varmistaa terävyyden laajemmalle alueelle. Tämä lisää syväterävyyttä ja pitää sekä etualan että taustan tarkkoina silloin, kun se on tärkeää.


Maisemakuvauksessa valitsen yleensä pienemmän aukon, jotta koko kuva pysyy terävänä.

Jos taas haluan korostaa vain tiettyä kohdetta ja häivyttää taustan, valitsen suuren aukon, mutta varaudun tarkentamaan huolellisesti. Aukon käytössä tasapaino on ratkaisevaa.


Tarkennus osuu väärään kohtaan

Tarkennuksen kohdistuminen väärään paikkaan on yleinen syy epätarkkoihin valokuviin. Usein syynä on automaattitarkennuksen valinta tai sen toiminta, joka ei sovi tilanteeseen tai kuvauskohteeseen.


Automaattitarkennuksen yleisimmät virheet

Monesti kameran automaattitarkennus asettuu keskelle tai johonkin muuhun pisteeseen, joka ei ole se, mitä haluan kuvassa tarkaksi. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että taustalla on voimakkaasti kontrastia tai kirkkaampi kohde, johon kamera "kiinnittää" tarkennuksen automaattisesti.


Toinen yleinen ongelma on tarkennuksen lukitseminen väärään pisteeseen, kun kohde liikkuu tai jää kuvasta hetkeksi pois. Automatiikka ei aina pysty seuraamaan liikettä oikein. Myös liian vähän valoa voi heikentää automaattitarkennuksen toimintaa, mikä johtaa kohteen epätarkkuuteen.


Ratkaisu: tarkennuspisteet ja tarkistus

Käytän usein manuaalisesti valittavia tarkennuspisteitä tai pienempiä tarkennusalueita, jotta voin ohjata tarkennuksen juuri haluamaani paikkaan. Keskitetyn tai yksittäisen pisteen valinta auttaa yleensä tarkentamaan tärkeimpään kohteeseen.


Välillä tarkistus kuvasta zoomaamalla auttaa varmistamaan, että tarkennus on mennyt oikeaan kohtaan. Olen myös tottunut käyttämään jatkuvaa tarkennusta liikkuville kohteille, jolloin kamera seuraa automaattisesti valitun kohteen liikettä. Näin varmistan terävyyden oikeassa paikassa tilanteesta riippumatta.


Ilmanlaatu ja lämpöväreily

Ilman laatu ja lämpöväreily voivat vaikuttaa merkittävästi kuvan terävyyteen, etenkin pitkillä etäisyyksillä kuvattaessa. Nämä tekijät ovat usein näkymättömiä, mutta ne saattavat vääristää kuvan yksityiskohtia ja heikentää tarkkuutta tuntuvasti.


Miksi ilma heikentää kuvan terävyyttä

Ilmassa olevat pienet hiukkaset, kosteus ja lämpötilaerot saavat valon taipumaan eri tavoin. Tämä aiheuttaa ns. ilmavärinää, joka saa kaukana olevat kohteet näyttämään epätarkoilta tai "aaltomaisilta".


Erityisesti kesähelteillä ja kuivilla alueilla lämpövirtausten aiheuttama värinää on voimakasta. Ilmavärinä leviää enemmän kaukana oleviin kohteisiin, mikä tarkoittaa, että tarkkuus kärsii sitä enemmän mitä pidemmälle objektista olen.


Tämä ilmiö on yleisin maisema- ja kaupunkikuvauksessa, kun kuvaan kohde sijaitsee useiden satojen metrien päästä. Se vaikuttaa myös zoomatun kuvan laatuun ja voi jopa aiheuttaa vääristymiä väreissä ja kontrasteissa.


Ratkaisu: oikea ajankohta ja etäisyys

Yritän kuvata aamu- tai iltahämärässä, kun ilman lämpötila on tasaisempi ja ilmanvärinää esiintyy vähemmän. Myös pilvisellä säällä lämpövärinän vaikutus vähenee, joten sellaiset olosuhteet sopivat paremmin tarkkuutta vaativiin kuviin.


Suosittelen välttämään erityisen kuumia päiviä. Lisäksi kuvaan usein lähempää tai käytän jalustaa vakauden parantamiseksi. Fyysinen etäisyys kohteeseen on ratkaiseva: mitä lähempänä olen, sitä vähemmän ilmanlaatu vaikuttaa.


Jos tarvitsen kauempaa otosta, käytän laadukasta optiikkaa ja säädän asetuksia terävyyden maksimoimiseksi, kuten tarkennuksen huolellista valintaa ja oikeaa suljinaikaa. Tämä auttaa minimoimaan ilmavärinän vaikutusta kuviini.


Kohde on liian kaukana

Kaukaisuus vaikuttaa valokuvan terävyyteen monin tavoin. Mitä kauempana kohde on, sitä haastavampaa on saada tarkka kuva ilman, että laatu heikkenee. Tämä liittyy sekä optiikan että kameran ominaisuuksiin.


Etäisyyden vaikutus kuvan laatuun

Kun kuvaan kohdetta kaukaa, ilman ja optiikan häiriöt korostuvat. Ilman epäpuhtaudet, lämpöväreily ja ilman tiheys voivat pehmentää kuvaa. Lisäksi pitkät polttovälit korostavat pienimmätkin kameran tärähdykset ja tarkennusvirheet, mikä tekee kuvasta epäterävän.


Toinen ongelma on pikselien määrä käytettävissä. Usein zoomatessa digitaalinen zoomi heikentää kuvan tarkkuutta, koska kamera suurentaa kuvaa tavalla, joka vähentää yksityiskohtia.


Ratkaisu: fyysinen etäisyys ennen zoomia

Parhaan tuloksen takia suosin lähestymistä kohteeseen fyysisesti ennen zoomin käyttämistä. Lähietäisyys auttaa minimoimaan optiset häiriöt ja parantaa syväterävyyttä.


Käytän myös tarvittaessa jalustaa sekä optista zoomia, joka ei heikennä laatua. Näin kuvista tulee selkeämpiä ilman digitaalisesta zoomista johtuvaa pehmennystä.


Lisäksi varmistan tarkennuksen kohteessa, jotta sen yksityiskohdat erottuvat selvästi. Tämä yhdistelmä auttaa saamaan terävät kuvat kaukaisistakin kohteista.


Heikko tai vääränlainen valaistus

Valo vaikuttaa suoraan kuvan terävyyteen ja laatuun. Vähäinen valon määrä tai huonolaatuinen valaistus voi saada kameran toimimaan heikommin ja aiheuttaa kuvaan epätarkkuutta.


Valon riittävyys ja laatu

Kun valoa on liian vähän, kameran suljinaika pitenee automaattisesti, mikä lisää riskiä tärähdykselle ja epäterävyydelle. Lisäksi matalassa valossa kameran automaattitarkennus voi kamppailla, jolloin tarkennus kohteeseen jää helposti puutteelliseksi.


Valon laatu on myös ratkaiseva. Tasainen, pehmeä valo vähentää harshia varjoja ja parantaa yksityiskohtien erottuvuutta. Kirkas, suora valo voi taas lisätä kontrastia liikaa ja tehdä osista kuvaa ylivalottuneita.


Ratkaisu: lisävalo ja valkotasapaino

Käytän tilanteissa, joissa luonnonvalo ei riitä, lisävaloa, kuten studiovaloja tai heijastimia. Ne tasaavat valaistusta ja parantavat kameran suorituskykyä suljinajan ja tarkennuksen osalta.


Valkotasapainon oikea säätö varmistaa, ettei kuvaan synny värivirheitä, jotka vaikuttavat myös terävyyden kokemukseen. Manuaalinen säätö tai kameraoptimoinnit auttavat saavuttamaan realistisen ja terävän lopputuloksen.


Objektiivin ja kameran laatu

Kuvan terävyyteen vaikuttavat vahvasti objektiivin ja kameran tekniset ominaisuudet. Laadukas optiikka toistaa yksityiskohdat tarkasti, kun taas keskinkertaiset linssit saattavat pehmentää kuvaa. Myös kameran anturin ja sen tarkkuuden merkitys näkyy lopputuloksessa.


Optiikan merkitys terävyydelle

Objektiivin linssien laatu ratkaisee, miten valonsäteet taittuvat ja kohdistuvat kennolle. Lasiset linssit toimivat tarkemmin kuin muoviset, ja hyvin suunnitellut linssiryhmät vähentävät vääristymiä ja kromattista aberraatiota.


Polttoväli, valovoima ja aukon säädöt määrittävät yhdessä objektiivin kyvyn tuottaa teräviä kuvia. Esimerkiksi laajakulmaisissa linsseissä on usein haastavampaa saavuttaa koko kuvassa tasainen terävyys kuin normaali- tai teleobjektiiveilla.


Optiikan puhtaus ja kunnossapito vaikuttavat myös paljon. Pöly, sormenjäljet tai naarmut heikentävät selkeyttä, vaikka itse linssit olisivat huippuluokkaa.


Ratkaisu: laadukkaat välineet

Panostan objektiiviin, joka vastaa käyttötarkoitustani ja budjettiani. Laadukkaat objektiivit ovat usein painavampia ja hintavampia, mutta ne tarjoavat huomattavasti paremman kuvanlaadun ja terävyyden.


Kameran kennon resoluutio ja dynamiikka tukevat objektiivin laatua. Korkearesoluutioinen kenno hyödyntää tarkkaa optiikkaa paremmin ja kuvista tulee enemmän yksityiskohtia sisältäviä.


Pidän lisäksi huolta varusteni puhtaudesta ja siisteydestä koko kuvaussession ajan. Laadukkaat välineet tarvitsevat myös oikeanlaista huoltoa toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Ammattikuvaajan vinkit teräviin kuviin

  • Suljinajan minimisääntö: älä koskaan käytä suljinaikaa, joka on pidempi kuin polttovälisi – esim. 1/50 s 50 mm objektiivilla.

  • Syväterävyys hallintaan: f/8 on erinomainen kompromissi potrettikuvissa.

  • Käytä vakautusta: hyödynnä kameran kuvanvakainta tai jalustaa.

  • Kuvaa parhaassa valossa: aamun tai illan pehmeä valo auttaa tarkennuksessa.

  • Suosi fyysistä lähestymistä zoomin sijaan: optinen zoom säilyttää laadun paremmin kuin digitaalinen.

  • Huolehdi linssin puhtaudesta: pienikin sormenjälki voi heikentää kontrastia ja kirkkauden tunnetta.

  • Jälkikäsittele maltilla: terävöitä kuvia ohjelmistoilla, kuten Lightroom tai Photoshop, varovaisuutta noudattaen.


Jälkikäsittely ja terävöitys – viimeinen silaus

Jälkikäsittelyllä voi parantaa kuvan terävyyttä, mutta sen vaikutus riippuu alkuperäisestä tiedostosta. Ammattilaisohjelmat, kuten Adobe Photoshop ja Lightroom, tarjoavat herkkyysarvot (Amount, Radius, Threshold), joilla voi hienosäätää terävyyttä luonnollisesti. Käytän aina maltillisia asetuksia, jotta kuva säilyttää aidon ja pehmeän ilmeen ilman liiallista keinotekoisuutta.

Usein kysyttyä terävistä valokuvista (UKK)


1. Miksi kuvani ovat epätarkkoja, vaikka käytän automaattitarkennusta?

Automaattitarkennus saattaa valita väärän kohteen. Kokeile valita tarkennuspiste manuaalisesti ja varmista, että kamera lukittuu haluttuun kohtaan.


2. Mikä on paras suljinaika käsivaralta kuvatessa?

Pidä suljinaika vähintään yhtä nopeana kuin käytettävän polttovälin lukema — esimerkiksi 1/50 s 50 mm objektiivilla.


3. Miten valolla voi vaikuttaa terävyyteen?

Kirkas, tasainen valo lisää tarkkuutta ja kontrastia. Heikko valo taas pidentää suljinaikaa ja voi lisätä tärähdysriskiä.


4. Voiko epäterävän kuvan pelastaa jälkikäsittelyssä?

Osittain. Kevyt terävöitys voi auttaa, mutta täysin epätarkkaa kuvaa ei voi korjata täydellisesti jälkikäteen.


5. Miten kuvauspaikka vaikuttaa terävyyteen?

Paikan valaistus, tuuli, ilmanlaatu ja etäisyys vaikuttavat kaikki suoraan lopputulokseen. Ammattikuvaaja suunnittelee nämä etukäteen parhaimman mahdollisen kuvan takaamiseksi.

Haluatko terävät, tunteita herättävät valokuvat?

Ota yhteyttä ja varaa oma kuvauksesi Lappeenrannan alueen ammattikuvaajalta!📸 Valokuvaaja Lappeenranta | Kuvaajankulma – Kuvia joilla on merkitys


Lisää kuvia ja yhteistöitä Kuvaajankulman somessa!


Pysy kärryillä – seuraa Kuvaajankulmaa somessa! Ota miun somekanavat haltuun ja näet tuoreimmat kuvat, fiilikset kulissien takaa, mallihaut projekteihin, uusimmat blogit ja paljon muuta inspiroivaa. Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa – älä missaa!


 
 
 

Kommentit

Arvostelun tähtimäärä: 0/5
Ei vielä arvioita

Lisää arvio
bottom of page
Vernissage Vernissage