Kamerakammo ja kuvausjännitys – näin kameran edessä oleminen helpottuu
Päivitetty: 28.9.
Kamerakammo ja kuvausjännitys – 8 vinkkiä kuvaukseen
Kamerakammo tai kuvausjännitys tarkoittaa usein sitä, että kameran edessä oleminen tuntuu vieraalta, epämukavalta tai jännittävältä. Kuvauksessa ei kuitenkaan tarvitse osata poseerata tai tietää valmiiksi, mitä käsillä, katseella tai vartalolla pitäisi tehdä. Ammattikuvaaja ohjaa asentoa, ilmeitä ja liikettä koko kuvauksen ajan, ja usein jännitys helpottaa jo kuvaamisen alettua.
Tässä artikkelissa puhun kamerakammosta arkikielen ilmauksena, en diagnoosina tai varsinaisena pelkotilana. Kyse on siitä tutusta tunteesta, joka monelle tulee kameran eteen mennessä.
“En mie osaa olla kuvissa.”
Jos mie saisin euron joka kerta, kun kuulen tuon ennen kuvausta, miulla olisi varmaan jo aika mukava objektiivibudjetti.
Ja oikeastaan juuri tuo lause kertoo hyvin, mistä kamerakammo tai kuvausjännitys monesti muodostuu.
Yhtäkkiä pitäisi muka tietää, miten seistä, mitä tehdä käsillä, mihin katsoa ja pitäisikö hymyillä vai näyttää vakavalta.
Samaan aikaan päässä saattaa pyöriä:
“Näytänkö mie ihan oudolta?”
“Onko miun käsi jotenkin tyhmästi?”
“Mihin hemmettiin tätä leukaa pitäisi laittaa?”
Hyvä uutinen on se, että siun ei tarvitse tietää vastauksia yhteenkään noista.
Se on myös kuvaajan tehtävä.
Sisällysluettelo
Mitä kamerakammo tarkoittaa valokuvauksessa?
Kamerakammo voi näkyä esimerkiksi niin, että kuvattavana oleminen tuntuu epämukavalta tai alat tarkkailla omaa olemistasi tavallista enemmän heti kameran ilmestyessä paikalle.
Mielessä voi pyöriä ajatuksia kuten:
En ole kuvauksellinen.
Näytän kuvissa aina oudolta.
En tiedä miten poseerataan.
En osaa hymyillä kameralle.
Mitä teen käsilläni?
En tykkää siitä, miltä näytän valokuvissa.
Jännitän kameraa ihan hirveästi.
Tai ehkä et ajattele mitään näistä erityisen voimakkaasti.
Kameran edessä oleminen vain tuntuu oudolta.
Sekin on ihan riittävä syy jännittää.
Suurin osa ihmisistä ei vietä tavallista arkeaan studiossa ison kameran ja salamavalojen edessä. Ei siis ole kovin kummallista, ettei tilanne tunnu ensimmäisestä sekunnista lähtien täysin luonnolliselta.
Ammattikuvauksessa siun ei kuitenkaan tarvitse tietää etukäteen, miten kameran edessä pitäisi olla.
1. Sinun ei tarvitse osata poseerata ennen kuvausta
Tämä on ehkä tärkein asia koko artikkelissa:
Kuvaukseen ei tulla suorittamaan poseerauskoetta.
Kun asiakas tulee miun kuvaukseen, mie en oleta hänen tietävän valmiiksi parasta kuvakulmaansa, käsien asentoa tai sitä, miten paino pitäisi sijoittaa jaloille.
Mie ohjaan.
Voin pyytää esimerkiksi:
“Käännä vähän olkapäätä.”
“Siirrä painoa tuolle jalalle.”
“Leuka ihan pikkuisen tänne.”
“Katso hetkeksi tuonne.”
“Hyvä. Juuri noin.”
Jos jokin asento ei toimi, vaihdetaan sitä.
Siinä ei epäonnistunut kuvattava.
Se oli vain asento, joka ei ollut juuri siihen kuvaan paras mahdollinen.
Tämä ajatus helpottaa kameran edessä olemista yllättävän paljon:
jokaisen kuvan ei tarvitse onnistua.
Niiden ei kuulukaan.
Haluatko opetella muutaman helpon perusasian poseeraamisesta?
Mie olen tehnyt erillisen oppaan juuri tätä varten. Siinä käydään käytännössä läpi esimerkiksi vartalon asentoa, painonsiirtoa, käsiä, ryhtiä sekä katsetta.
2. Hyvä kuvaaja ei jätä sinua yksin miettimään mitä tehdä
“Koita olla ihan luonnollisesti.”
Kuulostaa hyvältä ohjeelta.
Kunnes seisot kameran ja studiovalojen edessä ja alat miettiä:
“Miltäs luonnollisesti seisova ihminen muuten näyttää?”
Mitä enemmän omaa olemistaan alkaa tarkkailla, sitä vaikeammaksi tilanne helposti muuttuu.
Siksi mie annan kuvauksissa mieluummin pieniä ja konkreettisia ohjeita yksi kerrallaan.
Käännä vähän olkapäätä.
Katso hetkeksi tuonne.
Leuka vähän tähän suuntaan.
Anna käden olla rennosti tuossa.
Hyvä.
Kun kuvattavan ei tarvitse itse ratkaista koko ajan, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, huomio alkaa vähitellen siirtyä pois kamerasta.
Ja usein juuri siinä vaiheessa kuvistakin alkaa tulla luonnollisempia.
3. Kuvausjännitys helpottaa usein vasta kuvaamisen alettua
Yksi yleinen ajatus on, että pitäisi ensin saada itsensä täysin rennoksi ja vasta sitten voisi mennä kameran eteen.
Miun kokemukseni kuvaajana on usein päinvastainen.
Rentous syntyy tekemisen aikana.
Ensimmäiset kuvat voivat aivan hyvin olla lämmittelyä.
Haetaan valoa.
Katsotaan kuvakulmia.
Kokeillaan muutamaa asentoa.
Jutellaan samalla.
Ensimmäisen kameran laukaisun ei tarvitse tuottaa päivän parasta kuvaa.
Kun kuvaamista on jatkunut vähän aikaa ja huomaat, ettei tilanteessa tarvitse suorittaa mitään, kamera alkaa vähitellen muuttua vain yhdeksi esineeksi huoneessa.
Siksi mie en myöskään tykkää kiirehtiä henkilökuvauksissa.
Kuvattavalle pitää antaa mahdollisuus päästä tilanteeseen mukaan.
4. Entä jos ajattelet, ettet ole kuvauksellinen?
“En mie ole yhtään kuvauksellinen.”
Tämä on yksi niistä lauseista, joihin mie suhtaudun valokuvaajana aika varauksella.
Hyvä muotokuva ei synny pelkästään siitä, miltä ihminen näyttää.
Siihen vaikuttavat esimerkiksi:
valo
kuvakulma
kameran korkeus
objektiivi
polttoväli
rajaus
vartalon asento
käsien asento
katse
ilme
vaatetus
tausta
kuvan tunnelma.
Täsmälleen sama ihminen voidaan kuvata muutaman minuutin sisällä tavalla, joka toimii hienosti – ja tavalla, joka ei toimi ollenkaan.
Sen takia yksi huono valokuva ei ole kovin hyvä todiste siitä, ettet olisi kuvauksellinen.
Se kertoo lähinnä siitä yhdestä kuvasta.
5. Kerro kuvaajalle, jos kamera tai kuvaukseen tuleminen jännittää
Kuvausjännitystä ei tarvitse yrittää peitellä.
Itse asiassa miulle saa sanoa jo ennen kuvausta ihan suoraan:
“Jarno, mie sitten jännitän ihan hemmetisti kameran edessä.”
Hyvä.
Nyt mie tiedän sen.
Silloin voidaan kuvauksen alussa edetä rauhassa, ohjausta voidaan antaa tavallista enemmän eikä siun tarvitse arvailla, mitä siulta odotetaan.
Minusta hyvän kuvaustilanteen yksi tärkeimmistä asioista on juuri se, ettei asiakkaan tarvitse yrittää esittää kokenutta mallia.
Jos jännittää, saa jännittää.
Kuvataan siitä huolimatta.
6. Älä tee kuvaan valmistautumisesta uutta suoritusta
Poseerausvinkkeihin tutustumisesta voi ehdottomasti olla hyötyä.
Mutta jos kamera jo valmiiksi jännittää, en tekisi valmistautumisestakaan uutta koetta.
Sinun ei tarvitse opetella edellisenä iltana kymmentä Instagram-poseerausta peilin edessä.
Siitä voi pahimmillaan syntyä vain uusi ajatus:
“Muistankohan mie nyt tehdä kaiken oikein?”
Ammattikuvauksessa paljon tärkeämpää on se, että kuvaaja osaa nähdä, mikä toimii juuri siun kohdalla.
Ihmiset ovat eri pituisia, eri muotoisia ja liikkuvat eri tavalla.
Sama poseeraus ei siksi ole kaikille paras.
Poseeraus on työkalu, ei sääntökirja.
7. Liike auttaa usein, jos paikallaan oleminen tuntuu jäykältä
Jos kameran edessä seisominen tuntuu vaikealta, kaikkein paras asento ei aina ole asento ollenkaan.
Pieni liike voi auttaa yllättävän paljon.
Voidaan esimerkiksi:
ottaa pari askelta
vaihtaa painoa jalalta toiselle
korjata takkia
liikuttaa käsiä
kääntää vartaloa
katsoa pois kamerasta ja takaisin
vaihtaa asentoa hitaasti kuvaamisen aikana.
Kun ihmisellä on jotain tekemistä, huomio ei ole koko ajan ajatuksessa:
“Nyt minua kuvataan.”
Liike tuo samalla kuviin pieniä luonnollisia muutoksia, joista voidaan poimia parhaat hetket.
8. Sinun ei tarvitse katsoa koko ajan kameraan
Moni yhdistää valokuvauksen automaattisesti tähän:
Seiso suorassa.
Katso kameraan.
Hymyile.
Klik.
Ei sen tarvitse mennä niin.
Katseen voi suunnata sivulle.
Alas.
Valoon.
Toiseen ihmiseen.
Kameran ohi.
Ja välillä suoraan kameraan.
Kun kuvauksen aikana vaihdellaan katseen suuntaa, asentoa ja ilmettä, siun ei tarvitse yrittää ylläpitää yhtä täydellistä “valokuvailmettä”.
Samalla kuvista saadaan paljon monipuolisempia.
Älä arvioi itseäsi jokaisen kuvan jälkeen
Digikameran hieno ominaisuus on se, että kuva voidaan nähdä heti.
Siinä piilee myös pieni ansa.
Jos jokaista kuvaa aletaan analysoida heti ottamisen jälkeen, huomio saattaa siirtyä kuvaamisesta oman ulkonäön jatkuvaan tarkkailuun.
Mie käytän otettuja kuvia mieluummin tarvittaessa ohjaamisen apuna.
Voin esimerkiksi näyttää:
“Katso tässä. Kun käännettiin hartiaa vähän näin, näetkö miten paljon paremmin tämä toimii?”
Silloin kuva ei ole koe siitä, oletko onnistunut vai epäonnistunut.
Se on työkalu seuraavan kuvan tekemiseen vielä paremmaksi.
Mitä tehdä, jos ensimmäinen valokuvaus jännittää todella paljon?
Jos ensimmäinen ammattikuvaus jännittää, lähtisin mahdollisimman yksinkertaisesti.
Ei tarvitse rakentaa valtavaa kuvausprojektia, viittä asukokonaisuutta ja kahdeksaa erilaista valaistusta.
Tehdään ensin muutama helppo kuva.
Haetaan toimiva valaistus.
Kokeillaan rauhassa.
Katsotaan mikä toimii.
Kun huomaat käytännössä, miten kuvaus etenee, tilanteesta tulee paljon ennakoitavampi.
Ja ennakoitava tilanne on yleensä mukavampi kuin sellainen, jossa ei tiedä yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Ammattikuvaajan tehtävä on tehdä kameran edessä olemisesta helpompaa
Tästä puhutaan valokuvauksessa miun mielestä aivan liian vähän.
Valokuvaajan ammattitaito ei ole vain kameran asetuksia, objektiiveja, salamavaloja ja kuvankäsittelyä.
Kun kuvataan ihmisiä, pitää osata myös ohjata ihmisiä.
Miun tehtäväni kuvaajana on huomata valo, kuvakulma, asento ja muut tekniset asiat niin, ettei siun tarvitse miettiä niitä kaikkia.
Jos käsi näyttää oudolta, korjataan se.
Jos asento näyttää jäykältä, muutetaan sitä.
Jos kuva ei toimi, otetaan uusi.
Kuvattavan tehtävä ei ole tehdä kuvaajan työtä.
Haluatko kuvauksen, jossa sinun ei tarvitse osata valmiiksi mitään?
Jos tavallinen muotokuvaus kiinnostaa, mutta kameran eteen meneminen vielä vähän jännittää, Kuvaajankulman muotokuvauksessa mie ohjaan siua koko kuvauksen ajan poseerauksissa, katseessa ja ilmeissä.
Sinun ei tarvitse tietää etukäteen, mikä on paras kuvakulmasi tai miten kameran edessä pitäisi olla.
Haluaisitko nähdä, millainen ohjattu studiokuvaus käytännössä on?
Kuvaajankulman studiokuvauksissa mie autan poseerauksissa, ilmeissä ja kuvakulmissa koko kuvauksen ajan. Sinun ei tarvitse tulla studioon valmiina mallina.
Voiko kamerakammosta päästä eroon?
Tavalliseen kameran edessä koettuun kuvausjännitykseen voi usein tottua kokemuksen ja hyvän ohjauksen avulla. Tavoitteena ei tarvitse olla se, että alkaisit rakastaa kameraa. Jo se on iso muutos, jos tiedät mitä kuvauksessa tapahtuu, saat selkeää ohjausta ja huomaat pystyväsi onnistumaan kuvissa ilman poseerauskokemusta.
En siis lupaa, että yhden kuvauksen jälkeen juokset ensimmäisenä jokaiseen ryhmäkuvaan.
Eikä tarvitsekaan.
Paljon realistisempi tavoite on tämä:
kameran edessä oleminen ei enää tuntuisi niin vaikealta kuin aikaisemmin.
Kun tiedät, ettei sinun tarvitse osata poseerata, kuvaaja ohjaa sinua eikä jokaisen ruudun tarvitse onnistua, kuvauksesta häviää monta sellaista asiaa, joita olisi muuten helppo jännittää.
Ja joskus käy niinkin, että kuvaukseen tullut ihminen aloittaa sanomalla:
“Mie vihaan olla kuvissa.”
Ja kuvauksen lopussa kuvia katsellessa suusta tulee:
“No hitto. Nää näyttää oikeasti miulta.”
Siinä on miun mielestä onnistunut kuvaus.
Kamerakammo ja studiokuvaus Kuvaajankulmalla Lappeenrannassa
Jos kuvaaminen jännittää, siitä saa kertoa miulle jo kuvausta varatessa.
Kuvaajankulman kuvauksissa Lappeenrannassa sinun ei tarvitse osata poseerata tai tietää etukäteen, miten kameran edessä pitäisi olla.
Mie ohjaan asentoa, käsiä, katsetta ja ilmeitä koko kuvauksen ajan.
Edetään pienin askelin ja rakennetaan kuvia yhdessä.
Voit tulla kuvaukseen ensimmäistä kertaa elämässäsi.
Se riittää oikein hyvin.
Pikaohje kuvausjännitykseen ennen valokuvausta
Jos kameran eteen meneminen jännittää, muista nämä:
Kerro kuvaajalle, että kameran edessä oleminen jännittää.
Sinun ei tarvitse osata poseerata valmiiksi.
Anna ensimmäisten kuvien olla lämmittelyä.
Keskity yhteen kuvaajan antamaan ohjeeseen kerrallaan.
Muista, ettei jokaisen kuvan tarvitse onnistua.
Kokeile liikkumista ja katsetta pois kamerasta.
Anna kuvaajan huolehtia valosta, kuvakulmista ja poseerauksesta.
Älä päättele yhdestä huonosta kuvasta, ettet olisi kuvauksellinen.
Usein kysyttyä kamerakammosta ja kuvausjännityksestä
Mitä kamerakammo tarkoittaa?
Kamerakammo on arkikielinen ilmaus tilanteelle, jossa valokuvattavana oleminen tai kameran edessä esiintyminen tuntuu epämukavalta tai jännittävältä. Kuvauksessa jännitystä voi aiheuttaa esimerkiksi epävarmuus poseeraamisesta, omasta ulkonäöstä tai siitä, mitä kameran edessä pitäisi tehdä.
Miksi kameran edessä oleminen jännittää?
Kameran edessä oleminen voi jännittää yksinkertaisesti siksi, että tilanne ei ole tuttu. Kuvattava saattaa alkaa tarkkailla omaa asentoa, ilmettä ja ulkonäköä tavallista enemmän. Selkeä kuvaajan antama ohjaus tekee tilanteesta ennakoitavamman ja voi helpottaa kuvausjännitystä.
Miten rentoutua kameran edessä?
Kameran edessä voi helpottaa oloa sillä, ettei yritä hallita kaikkea itse. Kuuntele kuvaajan pieniä ohjeita yksi kerrallaan, liiku välillä, vaihda katseen suuntaa ja anna ensimmäisten kuvien toimia lämmittelynä. Täydellistä poseerausta ei tarvitse osata ennen kuvausta.
Mitä jos en osaa poseerata?
Sinun ei tarvitse osata poseerata ennen ammattikuvausta. Hyvä valokuvaaja ohjaa vartalon asentoa, käsiä, katsetta ja ilmeitä sekä kertoo, jos jotain kannattaa muuttaa. Poseeraaminen rakennetaan kuvauksen aikana yhdessä kuvaajan kanssa.
Voinko tulla ammattikuvaukseen, vaikka kameran edessä oleminen jännittää paljon?
Kyllä voit. Kuvausjännityksestä kannattaa kertoa kuvaajalle jo etukäteen, jolloin kuvaus voidaan aloittaa rauhallisesti ja ohjausta voidaan antaa enemmän. Aikaisempaa kokemusta kuvattavana olemisesta ei tarvita.
Miten valokuvaaja voi auttaa kuvausjännityksessä?
Valokuvaaja voi helpottaa kuvausjännitystä kertomalla etukäteen, miten kuvaus etenee, antamalla selkeitä poseerausohjeita ja etenemällä rauhallisesti. Kun kuvattavan ei tarvitse itse miettiä jatkuvasti asentoa, käsiä, katsetta ja kuvakulmia, kameran edessä oleminen voi tuntua helpommalta.
Pitääkö kuvauksessa katsoa koko ajan kameraan?
Ei tarvitse. Katse voidaan suunnata esimerkiksi sivulle, alaspäin, toiseen ihmiseen tai kameran ohi. Katseen suuntaa voidaan vaihdella kuvauksen aikana, mikä tekee kuvista monipuolisempia ja voi helpottaa kameran edessä olemista.
Olen aina näyttänyt kuvissa huonolta – voinko silti onnistua ammattikuvissa?
Kyllä. Valokuvan lopputulokseen vaikuttavat ulkonäön lisäksi valaistus, kuvakulma, objektiivi, kameran korkeus, poseeraus, ilme, rajaus ja monet muut kuvaajan tekemät valinnat. Yksittäinen epäonnistunut kuva ei tarkoita, ettet voisi näyttää hyvältä valokuvissa.
Onko studiokuvaus hyvä vaihtoehto, jos kamera jännittää?
Studiokuvaus voi sopia hyvin myös kuvausta jännittävälle, koska ympäristö, valaistus ja kuvaustilanne ovat hallittavissa. Kuvaaja pystyy etenemään rauhallisesti ja ohjaamaan asentoa sekä ilmeitä vaihe vaiheelta.
Jännittääkö kuvaukseen tuleminen ihan hirveästi? Miulle saa sanoa sen suoraan
Jos siulla on kamerakammoa, kuvausjännitystä tai ajatus kameran eteen menemisestä tuntuu muuten vaan vaikealta, siun ei tarvitse varata kuvausta sokkona ja toivoa parasta.
Laita miulle ensin sähköpostia.
Kerro millaiset kuvat siua kiinnostaisivat ja mikä kuvaamisessa jännittää.
Mie voin kertoa siulle etukäteen, miten kuvaus käytännössä etenee, millaista ohjausta saat, mitä studiossa tapahtuu ja miten kuvaukseen kannattaa valmistautua.
Mitään ei tarvitse osata valmiiksi.
Eikä yhteydenotto tarkoita, että siun pitäisi saman tien varata kuvaus.
Jutellaan ensin.
Jos sen jälkeen tuntuu siltä, että:
“No hitto, ehkä mie uskallan.”
niin sitten suunnitellaan siulle sellainen kuvaus, johon on mahdollisimman helppo tulla.
👉 Ota yhteyttä Kuvaajankulmaan – kerro millaiset kuvaukset kiinnostavat ja mikä kameran edessä jännittää
Mitä opit tästä artikkelista?
Kamerakammo tai kuvausjännitys ei tarkoita, ettet voisi onnistua valokuvissa.
Usein kameran edessä olemisesta tekee vaikeaa juuri se, ettei ihminen tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä.
Ammattimaisessa kuvauksessa sinun ei tarvitsekaan tietää.
Hyvä kuvaaja ohjaa, kokeilee, korjaa ja rakentaa kuvaustilanteen niin, että sinun on mahdollisimman helppo keskittyä itse hetkeen.
Kuvaus ei ole suoritus.
Eikä sinun tarvitse tulla paikalle valmiina mallina.
Jos kameran edessä oleminen on tähän asti tuntunut vaikealta, seuraavan kuvauksen tavoitteen ei tarvitse olla se, että alkaisit yhtäkkiä rakastaa kameraa.
Riittää oikein hyvin, että kuvauksen jälkeen huomaat:
“Tämähän olikin paljon helpompaa kuin mie kuvittelin.”
Kirjoittajasta – Jarno S., Kuvaajankulma
Mie oon Jarno S., Kuvaajankulman valokuvaaja Lappeenrannasta. Olen kuvannut ihmisiä vuodesta 2013 lähtien, ja vuosien aikana kamerani eteen on tullut niin ensimmäistä kertaa kuvauksessa olevia kuin kokeneempiakin kuvattavia.
Miulle hyvä henkilökuvaus ei tarkoita pelkästään teknisesti onnistunutta kuvaa. Yhtä tärkeää on se, että kuvattava tietää mitä tehdä eikä jää kameran eteen yksin miettimään asentoa, käsiä tai ilmettä.
Siksi ohjaan kuvauksissa aktiivisesti ja rakennan kuvat yhdessä kuvattavan kanssa.
Portfolio - Kuvaajankulma portfolio
Lue myös – lisää vinkkejä kameran edessä olemiseen
Jos kameran edessä oleminen, poseeraaminen tai ensimmäiseen kuvaukseen valmistautuminen mietityttää, näistä Kuvaajankulman oppaista kannattaa jatkaa:
Poseerausvinkit aloittelijalle – näin poseeraat kameran edessä
Et tarvitse aikaisempaa kokemusta poseeraamisesta. Tässä oppaassa mie käyn käytännössä läpi vartalon asentoa, käsiä, ryhtiä, katsetta ja ilmeitä – eli juuri niitä asioita, joita moni miettii ennen ensimmäistä kuvausta.
Mallinohjaus ja poseerausvinkit – näin kokematonkin malli onnistuu kuvauksissa
Mitä kuvaaja oikeastaan tekee silloin, kun kuvattava ei tiedä miten poseerata? Tässä artikkelissa mie avaan tarkemmin mallinohjausta, kuvauksen ensimmäisiä minuutteja, poseerausten rakentamista ja sitä, miten rentous kameran edessä syntyy vaihe vaiheelta.
7 poseerausasentoa ulkokuvaukseen – näin seisot, nojaat ja kävelet kameran edessä
Moni tulee kuvauksiin siitä ajatuksesta, että poseeraaminen on lahja, joka joko on tai ei ole. Se ei pidä paikkaansa. Poseeraus on käsityötä: seitsemän tarkkaa perusasentoa, jotka toistuvat lähes jokaisessa onnistuneessa ulkokuvassa — kadulla, seinää vasten tai keskellä kaupunkia.
Kommentit